kertoo maailman suurimman nuorisoliikkeen jäsenistä, partiolaisista. Pertti, Vattu, Räiskäle, Yrjö ja Jami ovat partiolaisia, sudenpentuja, kohta seikkailijoita, vielä lapsia. He rakastavat partiota. Heidän rakkaista rakkaimmalle partioryhmälleen, Eräjormille, syntyy äkillisesti paine suorittaa vielä muutama taitomerkki lisää. Samaan aikaan heidän lippukuntansa Liljasissit valmistelee suurjättikesäleirijamboreeta, jonne puoli Suomea on tulossa viettämään elämänsä parasta partioleiriä. Hallitus, jonka vastuulla kaikki on, on kusessa. Lippukunnanjohtaja on burnoutin partaalla ja hallitus tappelee siitä, kuka saa pitää seikkailijoiden askarteluvartin, kun kaikki muu on kesken. 

Leiri lopulta omalla tavallaan järjestyy, mutta aikuisten johtamana meno kiehuu siihen pisteeseen, että Eräjormat lähtevät livohkaan. Mutta tärkeintähän on, että on hauskaa! Ja niin kai on! Kunnes asioilla onkin seuraamuksia. Oho. Kuka olisi uskonut? En minä ainakaan. Tai no ehkä oli joitain merkkejä ilmassa, anyways; Mitkä arvot jäävät jalkoihin kiireen yltyessä? Entä onko suurjättikesäleirijamboreella tärkeämpää kyetä ratkomaan solmuja vai osata suunnistaa? Kenellä on vastuu? Lihansyöjä vai kasvissyöjä? Mikä siinä partiossa oikeastaan on niin rakasta ja tärkeää?